Kotona olen tehnyt hiukan ihan vain perusjuttuja. Sivulle tulemista niin takakautta kuin edestä, hyvin erottelee sanan. Tähän kun sotkee mukaan vielä agilityssä käytettävän jalkojen väliin tulemisen, niin saa pienen bordercollien pää raksuttaa ja tässäkin on hyvä kuuntelutehtävä.
Muutaman askeleen seuraamisia imuttaen ja helppoja käännöksiä & perusasentoa. Pomppihan se käden mukana, mutta ainakin on seuraa sitä, maailman ahnein kun on!
Istuminen on ollut hankalaa, se jotenkin latistaa tunnelman. Ilme oli surkea ja lakosi helposti maahan. Nyt olen jatkanut työstämistä ajatuksesta, että istuminen on iloinen asia. Palkkaa pompusta ylöspäin. Alkaa ilme olla parempi ja ryhti siinä samalla. Käskyn kuultuaan ei enää menee naama pitkäksi ja takapuoli hidastettuna maahan vaan iloinen suorittaminen, nopea palkkaus joko namilla ylöspäin tai leluun kiinni.
Hallille on päässyt pari kertaa. Ensimmäisenä päivänä lähtötilanne aiheutti koomailua. Ei pysty, ei kykene, odotusarvo tekemiselle oli niin suuri. Tämä siis ilmenee hidastettuna toimintana, kuin slow motion toiminta. Paikallaan pysyy toki.
Muutamia siivekkeiden kiertoja ja esteeseen lukittamista, ei kummempaa.
Tänään sitten purettiin koomaa eli palkkailin jalkojen väliin tulemista nakilla. Nopeita vapautuksia siitä ei mihinkään. Myös nakki - odota- vapautus lelulle leikkimään (kädessä). Toimi oikein hyvin.
Muutaman iloiset istu sessiot myös.
Viikkotreeneissä on ollut mm. serpentiini ja sitä läksin työstämään helpottaen toki estekulmia niin että koira näkee ne. Kuvassa noin se kuvio mitä teimme.
Putkeen, hyppy-takaakierto hyppy ja siitä 3 hyppyä -> putkeen.
Eniten ongelmia tuotti takaakierto hypyn hyppääminen eikä ympäri juokseminen. Sehän on koiralle hiukan vaikeassa kulmassa, helposti koirat jäivät liikkeeseen kiinni ja ohi esteen. Myös Vinkki, kovaa ja monta kertaa. Pari kertaa lelupalkka maahan ja pystyi jo suorittamaan hyvin. On se taitava!
En ole paljoa irroitellut Vinkkiä, uskon sen geeneillä irtoavuutta ja itsevarmuutta löytyvän. Enkä ollut väärässä. Pari estettä ensin palkalle ja sitten se menikin jo. Noin vain.
Olkootkin, että siihen mahtui yksi teilataan ohjaaja maahan sessio. Karkasi selän taakse ja polvitaipeisiin, en pysynyt pystyssä en.
(Instagramissa videon pätkä!)
Irtomisen vastapainoksi pari ihan vaan lähellä pysymistä ja pyörittämistä parilla esteellä pari kertaa. Ettei iskisi vauhtisokeus päälle!
Otin Vinkin vielä töiden jälkeen hetkeksi halliin. Hallin katolta tuli lumia voimalla alas, kamala ääni ja valotkin heiluivat. Koira ei ollut moksiskaan! Ihan huippua.
Se ei myöskään hommia tehdessään ota häiriötä muista koirista tai ihmisistä, mutta kun "heittää vapaalle", menee innoissaan kaikkien luo.
Muutaman askeleen seuraamisia imuttaen ja helppoja käännöksiä & perusasentoa. Pomppihan se käden mukana, mutta ainakin on seuraa sitä, maailman ahnein kun on!
Istuminen on ollut hankalaa, se jotenkin latistaa tunnelman. Ilme oli surkea ja lakosi helposti maahan. Nyt olen jatkanut työstämistä ajatuksesta, että istuminen on iloinen asia. Palkkaa pompusta ylöspäin. Alkaa ilme olla parempi ja ryhti siinä samalla. Käskyn kuultuaan ei enää menee naama pitkäksi ja takapuoli hidastettuna maahan vaan iloinen suorittaminen, nopea palkkaus joko namilla ylöspäin tai leluun kiinni.
Hallille on päässyt pari kertaa. Ensimmäisenä päivänä lähtötilanne aiheutti koomailua. Ei pysty, ei kykene, odotusarvo tekemiselle oli niin suuri. Tämä siis ilmenee hidastettuna toimintana, kuin slow motion toiminta. Paikallaan pysyy toki.
Muutamia siivekkeiden kiertoja ja esteeseen lukittamista, ei kummempaa.
Tänään sitten purettiin koomaa eli palkkailin jalkojen väliin tulemista nakilla. Nopeita vapautuksia siitä ei mihinkään. Myös nakki - odota- vapautus lelulle leikkimään (kädessä). Toimi oikein hyvin.
Muutaman iloiset istu sessiot myös.
Viikkotreeneissä on ollut mm. serpentiini ja sitä läksin työstämään helpottaen toki estekulmia niin että koira näkee ne. Kuvassa noin se kuvio mitä teimme.
Putkeen, hyppy-takaakierto hyppy ja siitä 3 hyppyä -> putkeen.
Eniten ongelmia tuotti takaakierto hypyn hyppääminen eikä ympäri juokseminen. Sehän on koiralle hiukan vaikeassa kulmassa, helposti koirat jäivät liikkeeseen kiinni ja ohi esteen. Myös Vinkki, kovaa ja monta kertaa. Pari kertaa lelupalkka maahan ja pystyi jo suorittamaan hyvin. On se taitava!
En ole paljoa irroitellut Vinkkiä, uskon sen geeneillä irtoavuutta ja itsevarmuutta löytyvän. Enkä ollut väärässä. Pari estettä ensin palkalle ja sitten se menikin jo. Noin vain.
Olkootkin, että siihen mahtui yksi teilataan ohjaaja maahan sessio. Karkasi selän taakse ja polvitaipeisiin, en pysynyt pystyssä en.
(Instagramissa videon pätkä!)
Irtomisen vastapainoksi pari ihan vaan lähellä pysymistä ja pyörittämistä parilla esteellä pari kertaa. Ettei iskisi vauhtisokeus päälle!
Otin Vinkin vielä töiden jälkeen hetkeksi halliin. Hallin katolta tuli lumia voimalla alas, kamala ääni ja valotkin heiluivat. Koira ei ollut moksiskaan! Ihan huippua.
Se ei myöskään hommia tehdessään ota häiriötä muista koirista tai ihmisistä, mutta kun "heittää vapaalle", menee innoissaan kaikkien luo.
Kommentit
Lähetä kommentti