Vinkki - treeniblogi

En saa itsestäni irti treenata tokoa, en millään. Ehkä ei ole pakko jos ei halua. Ehkä se into jostain taas nousee, ehkä. Agilityssa olemme tehneet pieniä juttuja ja jopa radan pätkää. Mukavasti kyllä seuraa ohjausta sen minkä ymmärtää ja aika paljonkin ymmärtää kyllä luontaisista jutuista. Päällejuoksut, saksalaiset yms. täytyisi jossain vaiheessa ottaa treenin alle. Olen tehnyt pari hypyllä erotteluja kierrä-hyppää edestä päin. Aika hyvin erottelee sanan ja liikkeen avulla. Kohti minua tuleminen on vaikeaa ja siitä on nyt saanut pari kertaa palkkaa, jos sen arvo nousisi eikä läksisi poispäin niin herkästi. Kontaktit ovat edelleen ajatustyön alla lopullisesta muodosta, olen temputtanut touch-pysäriä ja maton avulla juoksaria. Juoksarissa aika selkeästi ajattelee mattoa, mutta rauhaksiin vielä menee. Täytyy jossain vaiheessa laittaa puomi ihan matalaksi ja alkaa treenata kokonaisellakin. Nyt se osaa jo mennä vähän matkaa ja kääntyy. Eihän siinä vauhtiakaan tule eikä vielä tarvits

Olevinaan mitään ei tehdä eli ei ole mitään kirjoittamista. Mutta ollaanhan me, olohuonetreenejä. Jouluna emme käyneet hallilla kuin kerran hetken treenaamassa lähinnä häiriön kestoa. Se olen minä eikä se kaikki muut. Ei muut ihmiset eikä esteet eikä haukkuvat koirat. Olohuoneessa perusasentoa, askeleen tai kahden seuraamista, käännöksiä. Ettei hypitä vaan pysytään suunilleen maantasalla ellei muuta pyydetä. Kerran otin myös noutokapulan pitoa noston kautta ja sitten myös tarjoamisen. Annetaan tästä yritteliäisyydestä 10p. ja papukaija merkki. Hiukan vilkkaan pennun tekeminen oli vahvasti plussalla! Pääsimme me myös Jaakon treeneihin kuokkimaan ja ihan jees pentu, oli kommentti. Jees pentu teki suunilleen mitä pyydettiin jos se osasi. Ellei osannut, niin vähän autettiin niin se osasi. Tällä viikolla alkoi työt ja koirat pääsivät hallille. Vinkki tiistaina teki lähinnä sileällä hommia. Perusasentoa, seuraamista, noutokapulan pitoa ja myös itse noutoa vauhdista. Torstaina Vinkk