Siirry pääsisältöön

agilityjuttuja

En saa itsestäni irti treenata tokoa, en millään. Ehkä ei ole pakko jos ei halua. Ehkä se into jostain taas nousee, ehkä.

Agilityssa olemme tehneet pieniä juttuja ja jopa radan pätkää. Mukavasti kyllä seuraa ohjausta sen minkä ymmärtää ja aika paljonkin ymmärtää kyllä luontaisista jutuista. Päällejuoksut, saksalaiset yms. täytyisi jossain vaiheessa ottaa treenin alle.

Olen tehnyt pari hypyllä erotteluja kierrä-hyppää edestä päin. Aika hyvin erottelee sanan ja liikkeen avulla.
Kohti minua tuleminen on vaikeaa ja siitä on nyt saanut pari kertaa palkkaa, jos sen arvo nousisi eikä läksisi poispäin niin herkästi.
Kontaktit ovat edelleen ajatustyön alla lopullisesta muodosta, olen temputtanut touch-pysäriä ja maton avulla juoksaria. Juoksarissa aika selkeästi ajattelee mattoa, mutta rauhaksiin vielä menee. Täytyy jossain vaiheessa laittaa puomi ihan matalaksi ja alkaa treenata kokonaisellakin. Nyt se osaa jo mennä vähän matkaa ja kääntyy. Eihän siinä vauhtiakaan tule eikä vielä tarvitsekkaan.
Putkesta takaisin päin kääntymistä tein verkkojen avulla yksi päivä. Oppiko vaiko eikö, siinä on vielä kysymysmerkki.

Vinkki kyllä yrittää ymmärtää ja tekee kokoajan parhaansa, on kovin kiltti tyttö ja kohtuullisen rivakastikin kulkee. Ihanasti palkkautuu niin lelulla kuin namilla, osaa luopua hyvin molemmista ja kestää hyvin, että lelu on kädessä kokoajan.

Treenipätkiä on Instagramissa muiden juttujen seassa, löytää #pentujuttuja tai #littlestepsbordercolliet


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

päivitys

Huono pitämään treenipäiväkirjaa.... Nyt Vinkki on n.8,5kk, n.48cm korkea ja painaa 13kg. Nyt edelleen agility on ollut se juttu eli kohtahan tuo ei osaa mennä edes maahan käskystä. Ehkä me keskitytään siihen mikä on hauskaa eli aksaan. Itse lajitreeniä Vinkki tekee pari kertaa viikossa. Toisessa enemmän radan pätkiä hypyillä ja putkella, toisessa esteitä. Muuten humputtelee pitkin metsiä ja peltoja sekä viettää sohvakoiran elämää miehen kainalossa. Vinkki lukee aika hyvin ohjauksia ja yrittää ymmärtää mitä siltä halutaan. Olen tehnyt nyt lukitustreeniä ja vastaa siihen hyvin. Kuuntelemista ja sehän on niin hauskaa peliä! Esteissä on tosiaan tehnyt lankulla & osalla puomia juoksaria ja vähän olen kysmysmerkkinä ollaanko oikealla tiellä vai eikö olla. Vielä ei ole kamalasti vauhtia jos kunnolla tähtää eikä tarvitsekkaan kun kroppa ei ole valmis eli enemmän vain täsmä treenaillaan. Puomia on mennyt kokonaisena pari kertaa, koska karkasi sinne ja oli otettava luvan kanssa. Mutta

viikot 41-42

Viime viikolla Vinkki pääsi ensimmäisen kerran Janitan silmien alle Voltin vanavedessä. Pentu keskittyi uudessakin hallissa oikein hyvin, leikki hienosti, pussasi Janitan ja teki sen minkä osasi ja vähän enemmänkin. Janita kehui, että on mukavan oloinen pentu, tekee hyvin minun kanssa ja seuraa ohjausta, kiihdyttää nopeasti ja yrittää parhaansa eikä jahtaa eikä flänkkää. Siihen on pyritty, yhdessä tekemiseen. Muut jutut olivat plussaa, sillä en tiennyt sen osaavan niin montaa asiaa. Viime viikolla Vinkki oli myös kerran hallilla mukana, lähinnä harjoittelimme paikalla odottamista yhden hypyn takana ja muutaman kerran takaakiertoa / suoraan hyppäämistä, niiden erottelua. Tällä viikolla kotona ei olla tehty oikein mitään, koska on ollut niin kiire. Iltaruoalle parit sivulle tulemiset, nyt enemmän takakautta vanhanaikaisesti. Sen tempun Vinkki ymmärsi heti ja onhan se fyysisesti vielä paljon helpompi kuin suoraan sivulle tuleminen. Hallille on päässyt kaksi kertaa. Keskiviikkona te

vähän treeniä

Pakkasta, kylmää, hrrr. Eli ei paljoa ole houkutellut koiria lastata autoon illaksi odottelemaan. Kuitenkin Vinkki pääsi pari kertaa hallille. Toisella kertaa vain juoksari & madallettuna babypuomi ja treenailtiin sen menemistä rentona muutamaan otteeseen & lähetystä kaukaa vinosta hakemaan puomia. Apuna kierrettävä tolppa. Ajattelee vielä kovin paljon alastuloa ja jos ei ajattele, on se osuma "herran haltuun". Näen jo kuinka onnistun tekemään mahottoman hitaan puomin.... ahdistus. Perjantaina pääsi sitten vähän ratatreeniäkin tekemään. Onhan se aika muru. Paljon on hommia ja tekemistä, mutta vielä ainakin on kovin mukavaa. Henkilön Saija Mustonen (@saijamustonen) jakama julkaisu Helmi 23, 2018 kello 1.32 PST